sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Aina se jää sunnuntaille

Tää on koomista, mutta äärettömän totta. Nauran ite omalle tyhmyyelleni ja laiskuuelleni. Oon ollu viikon tetisä, ja tää viikko on ollu aikaa kirjotta äikän aineistotekstiä. Ja kuinka ollakkaan. Koko viikko ollu aikaa, teen sen siltiki vasta viimesenä iltana. Näinhän se menee aina. Sama kuin kauon on aikaa tehä jotain, ei sitä kuitenkaan tee ennenkö on pakko. Varsinki jos kyse on minusta opiskelemasa :D


Nyt on aineistoteksti kirjotettu. Sitte pitäs tehä vielä tiistaiksi vähä kuviksen lopputyötä eteenpäin, mutta luulen että teen sen vasta huomena. Ei nyt liikaa ähkimistä ja puhkimista samalle iltaa! Eihän sitäkään oo ollu vasta ku viikko aikaa väkertää. Nyt mennään niin loppusuoraa mun pakollista kouluhistoriaani, etten tottavie jaksa enään ressata opiskeluista. Ei sillä oo enään väliä minkälaisia numeroja mistäki kokeesta tulee, päättötoikkariin ne numerot ei kuitenkaan ainakaan yhtään positiivisesti vaikuta.  (Toivon muuten ettei opo kuule koskaan mun tämänhetkistä opiskelumotiiviani....)

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

2 kommenttia:

  1. Pakon eessä pääsee luovuus uuteen kukoistukseen.Näin se vaan tahtoo mennä.

    VastaaPoista