Sääilmiöitä vaikka muille jakaa

Aurinkoista. Pilvistä. Vesisajetta. Lunta. Räntää. Rakeita. Valtavia rakeita. Sohjoa tiellä. Kesärenkaat. Taas aurinkoa. Vettä. Räntää. Aurinkoa. Rakeita. Aurinkoa. Aurinkoa ja aurinkoa.

Eilen oli harvinaisen omalaatunen päivä. Tuntu, että kaikki Suomesa "käytettävisä" olevat vuodenajat tuli nähtyä yhen päivän aikana vähintään kahteen kertaan, ja joukkoon mahtu myös muutama ylimääränenki sääilmiö, tai en tiiä ylimääränen mutta ainaki erikoinen. 

Ensin aurinko porottaa, yhtäkkiä alkaa sataa räntää ja kohta tulee valtavia rakeita, hyvä ku ei tullu auton tuulilasista läpi ja maa oli hetkesä valkonen, ja rakeet ku sulas siihen tiesi se hyvää kesärenkailla ajoilmaa kerrassaan. 

Eikä siinä vielä kaikki. Outojen sääilmioiden täyttämän päivän kruunas vielä höyryävä pelto............

Rauhallinen pitkäperjantai

Avasin silmät ekan kerran tälle aamulle 7:55, ja välittömästi nuot luvut nähtyäni, panin silimät takas kiinni. Seuraavan kerran aukasin ne vasta ku kello löi ykstoista. Epäilen vahvasti että unirytmin kääntäminen loma-aikaan on yks mun suurimpia vahvuuksia.

Operaatio unirytmi on saatu omiin uomiinsa, ensimmäinen tavote onnistuneelle pääsiäislomalle siis tehty. Loma ei oo mitään jos unirytmi ei oo loma-aikataulusaan.

Ja lomallahan pitää tietenki rentoutua. Ja seki on kyllä kiitettävästi hoijettu. Kömmein alas yheltätoista, join lasin mehua ja söin pari palaa suklaata, talsein portaat takasi ylös, painuin pehkuihin ja rupesin selevittään mitä maailmalla tapahtuu. Ei mitään erikoista erikoisempaa.

Sitte pääjyin äitin kans viettään pitkänperjantain -äiti tyttö laatuaikaa- hehe, hakemalla kissanruokaa ja kauppakassillisen kurkkupastilleja. Lähin auki oleva apsi tulvi väkiä, kassajonot oli mielettömät, tosin se oli arvattavisa, kylän ainua auki oleva kauppa..

Tullesa sain päähänpiston että käyn hakemasa ElKieltä Susiraja -kirjasarjan kakkososan. Kyllä, luit oikein. Myönnän että epäilen ihtekki omistavani jonku pahalaatusen infulenssan, oon viimesen kahen viikon aikana lukenu kaks kirjaa, joista toisen sain päätökseen eilen, ja tänään hain kyseiseen kirjaan jatko-osan. Kiitos ElKien.

Illalla lähin äitin ja Vimpan kans lenkille. Aivan ihana ilima, kruunas rennon ja laiskan päivän, lisää rentoutusta luvasa. Mikään ei yksinkertasesti rentouta paremmin ku rastaan räkätystä lukuunottamatta täysin hiljanen luonto. Ei äänen ääntä missään. Ei ristin sielua misään. Ei tarvi tehä mitään, jalat liikkuu omalla painollaan tasaseksi tamppautuneella soratiellä joka ei päästä ääntäkään askeleista.

Hiljasuus rikkoutuu. Joutsenpariskunta töräyttää ylväästi hiljasuuen rikki. Se hetki meni, ja hiljasuus tuli takasi. Rauha, hiljasuus, viilenevä ilta, mutta ei yhtään kylmä semmonen. Aivan mahtava kävelyilima! Niin kesänen, vaikka lunta oliki lähestulukoon joka paikasa näkyvillä, mutta jotenki tuli nii kesänen ilma. Ihana Suomen luonto!

Pikku nöpönenä toivottaa mukavaa pääsiäistä kaikille! :)