Seittemännen kerran?

yritin kirjottaa yhen järkevän postauksen, nii nyt saan luvan kans jauhaa taas mäkihypystä :D

Tää on uskomatonta! Mää en voi sanoin kuvailla tätä! Mää halakian kohta liitoksistani!

Alkajaisiksi täsä ois yks aika mojova videonpätkä: http://www.katsomo.fi/?progId=428959

Toiset elää kirjoisa, toiset tykkää urheilla, juosta, käyä salilla, toiset tykkää kirppareista, mutta. Minä, yksinäinen hullu lammas; Mää elän mäkihypystä!!

Lähetään vaikka ihan tästä alkukaudesta liikkeelle. Saksa oli ylivoimanen. Itävallalla meni huonosti, tosi huonosti, ihan äärettömän huonosti. Melkein luovutin jo uskoni uskolliseen lajin hallitsijamaahan. Mutta onneks vain melkein. Vähitellen Itävaltalaiset alko löytään hommaan jonkunäkösen tolokun, alako tuleen niitä kohtuullisia Itävaltalaishyppyjä, mutta paras itävaltalaisuus vielä niistä hypyistä puuttu. Jotain siitä puuttu. Saksa oli edelleen paras.

MTVn asiantuntijakommentaattori, exhyppääjä Toni Nieminen oli varma siitä, että tänävuonna Itävaltaan ei mee mäkiviikon voittoa. Tänävuonna Itävallan kuuen peräkkäisen mäkiviikon voittoputki murretaan. Mutta mitä vielä?

Itävaltalaiset otti heti mäkiviikon ensimmäisesä kilpailusa mäkiviikon kokonaistuloksisa kaksoisjohon, oli Stefan Kraft, mäkiviikon johtajan sininen liivi päällä, ja samasesti Itävallan Michael Hayböck, maailmancupin johtajan keltanen liivi päällä!

Kisa oli eiliseen Innsbruckin kisaan asti tosi tiukkaa. Siinä oli tämä itävaltalaiskaksikko, Norjan Jacobsen ja Slovenian Prevc, ihan kärjen tuntumasa, molemmilla ei-Itävaltalaisilla oli mahollisuus mäkiviikon kokonaisvoittoon. Kunnes, Innsbruck, Itävaltalaisten mäkihyppääjien pääharjottelukeskus. Siinä, Sven Hannawaldin 13 vuotta vanha mäkiennätys, 134,5 oli "rikkoutumaton". Just kierroksen alusa T,Nieminen mainosti, että siinä on niin huikea mäkiennätys tästä mäestä että tuskin tullaan lähelle pääseen.
Ensimmäisellä kierroksella tultiin jo 133, metrin päähän mäkiennätyksestä. Just ennen kärkiviisikkoa tuulet alako pyöriin. Ootettiin, ootettiin, ootettiin. Paineet oli tornisa oleville hyppääjille kovat. Itävaltalaisyleisö huusi ja vaati onnistumista. Puomille tuli Stefan Kraft, mäkiviikon johtajan liivi päällä. Aikasemmat hyppääjät oli hypänny hirveitä hyppyjä, vastus oli kova. Kraftin on onnistuttava tai sininen liivi joutuu jonku muun päälle. Sanoin äitille, että sen on hypättävä mäkiennätys jos mielii onnistua. Kraft lähti puomilta, ja myötätuuli tuli. Melekein pistin jo silimät kiinni että se siitä toivosta, ei se voi onnistua nuin hirveisä paineisa myötätuuleen kotiyleisön eesä. Pitäs onnistua enemmän ku täydellisesti.

Kraft yllätti kaikki! Ihan postauksen alusa on video, video mäkiennätyksestä jonka Kraft hyppäs. Tuuliolot käänty just hyväksi, vaikka alku näytti haasteelliselta. Mäkiennätyksen piti olla rikkoutumaton. Hah, kuka nii väittää? Kaks ja puoli metriä yli mäkiennätyksen. Ja ero mäkiviikon kokonaistilanteesa takana oleviin vain kasvaa ja kasvaa ja kasvaa!

Ensimmäisellä kierroksella, Michael Hayböck epäonnistu, toisella kierroksella olin menettäny jo vähä uskon siihen. luotin Kraftiin ku kiveen. Luotin että se tekee sen, seittemännen mäkiviikon peräkkäisen voiton Itävaltaan. Hayböck tulee, tulee tosi korkialta, vastatuuleen, tasajalka alastulo tasa maalle!! Uus mäkiennätys. Taas. Metrillä pitempi ku Kraftin. 138m! Mutta, koska käsi osu maahan, luokiteltiin se kaatuneeksi, täten mäkiennätys Bergiselin mäesä on Stefan Kraftin 137m, mutta miettikää. Kolomeentoista vuoteen mäestä ei oo hypätty yli 134,5metriä, sen piti olla rikkoutumaton mäkiennätys. Joka pommitettiin kahesti rikki! Itävaltalaiset molempien takana!

Nyt Itävallalla kaksoisjohto, Kraftin ylivoima on murskaava. Itsetunto Kraftilla on mainio. Nykykunnolla, ainua mikä Kraftin voi enään käytännösä voittaa on kokonaistilanteesa toisena oleva Hayböck. Seki itävaltalainen :D

Mutta. Nykymäkihyppy on pienestä kiinni. Bischofshofenin mäki, josa voittaja ratkastaan, sopii kuulemma Kraftille enemmänki ku hyvin, mutta paineet on kestettävä, kaatua ei saa ja onnistua pitää. Pakko. Mutta Kraft hyppää samallaisesa hurmoksesa ku viimevuojen mäkiviikon voittaja Thomas Diethart. Luotan Kraftiin! Luotan, että se ei anna itävaltalaisten mäkiviikonvoittoputken hajota. Se onnistuu. Varmasti onnistuu.

Loppiaisena se nähään. Sinne asti pään on kestettävä, paineet on kestettävä, ja hyppyjen on onnistuttava. Thäts it. Muuta siihen ei vaajita :D

Jos jollekki on epäselvää, nii kertauksena; mäkiviikolla hypätään neljä kisaa. Jokaisen kisan tulokset lasketaan yhteen. Yhesäkään hypysä ei siis kärsi epäonnistua! Tänään on Bischofshofenin karsinta, huomena, loppiaisena, mäkiviikon päätöskilpailu.

Kumpi lienee paras?

Anteeksi arvokkaat lukijat. Anteeksi postausaihevalinnastani, tiiän ettei se ketään kiinnosta, mutta postaan aiheesta silti. Ja iteasiasa saatte syyttää tästä äitiä ku se alako siivuaan ja löysi parhaimman Ilta-Sanomat lehen, parempaa ei kertakaikkisesti oo, eikä varmasti tuu olemaankaan. Lupaan että seuraava postaus on jotain mäkihypyn ulkopuolelta, yritän tehä seuraavasta järkevän postauksen (huh, tulikohan luvattua liikoja....)

Siinä on kuva Ilta-Sanomien parhaimmasta painetusta lehtiliitteestä mitä on tähän päivään mennesä julkastu! Lehti on helmikuulta 2013, helmikuulta jollon maailman parhaimman mäkihyppääjän titteli siirty Suomen Matti Nykäseltä Itävallan Gregor Schlierenzauerille. Nykänen oli pitkään tilastollisesti maailman paras mäkihyppääjä, kunnes tuli Schlieri, sekotti pakkaa ja onnistu kirimään Nykäsen maailmancupin osakilpailuvoitot tasoihin, ja siitä vielä paremmaksi. Maailman paras mäkihyppääjä on siis maailmancupin osakilpailuvoittomäärillä Itävallan Gregor Schlierenzauer, ja sekös mulle vain passaa!

Moni kritisoi tuollon, helmikuusa 2013 että Nykäsen ajan mäkihyppyä ei voi vertailla Schlierin ajan mäkihyppyyn. Mutta miks muka ei vois? Mun mielipije on että niitä voi verrata keskenään, tietenki voi. Joka ikinen laji kehittyy ajan myötä, ja aina vertaillaan viime vuosituhannen saavutuksia nykypäivän saavutuksiin.

Ilta-Sanomat oli kuitenki päättäny repästä, ja kaivaa kissojen ja koirien kans 4+8 syytä sille, miksi Nykänen on edelleen se kaikkien aikojen paras mäkimies. Neljä ensimmäistä oli suurinpiirtein järkevää syytä, tähän syyhyn asti:

Ja loput kaheksan syytä oli sitte kyllä kaikkia muuta ku järkeviä. Täsä niistä muutamia älyttömimpiä:

"Nykänen on ollut naimisissa neljä kertaa. Schlierenzauer ei ole onnistunut saattamaan vihille yhtäkään naista"

"Nykänen on nimetty Suomen turhimmaksi julkkikseksi kolme kertaa. Schlierenzaueria ei kertaakaan" hmmmm, no ehkä koska Schlieri ei oo edes suomalainen :D

"Nykäsen aforismeista on koottu kaksi kirjaa. Schlierenzaueria ei tunneta suurena ajattelijana"

"Nykänen on levyttänyt kaksi täyspitkää albuumia, joista ensimmäinen myi kultaa. Schlierenzauerin laulutaidoista ei ole mitään näyttöä"

"Nykäsellä oli nimikkosiideri. Schlierenzauerin nimellä ei siideriä ole myyty"

"Nykäsen elämästä tehty elokuva Matti sai ensi-iltansa 2006. Schlierenzauerista ei ole tehty edes näytelmää"


Hmm.. Kaikki erittäin arvokkaita syitä, ja kaikki syyt on tietenki suorasa vaikutuksesa siihen miks Nykäsen pitäs edelleenki olla maailman paras mäkimies. Siihen titteliin ku vaajitaanki nämä kaikki eellä mainitut...

Mukavaa lauantai-illan jatkoa lukijoille :D

Luulin asuvani mehtäsä niinkö mehtänpeikko

Kaikki tietää sen kiusallisen tunteen, ku menee jonku talon ohi, talon joka on suorastaan liian lähellä tietä. Keittiön ikkuna on tielle päin ja näet ku talon isäntä lukee Helsingin Sanomia, ja emäntä on just panemasa kahvia tippuun. Jonku mielestä voi olla hauska tiirailla toisten taloihin sopivan tilaisuuen tullen, ja myönnän ihtekki kuuluvani tähän joukkoon, mutta ihan tosisani, mua ahistaa jo talon asukkaitten puolesta jo pelekkä ajatus siitä, että jokanen ohikulkeva näkee mitä sielä keittiösä tapahtuu ja lukeeko se isäntä urheilu vai kulttuurisivua hesarista.

Tykkään tiirailla kamarin ikkunasta tiellä kulukevia lenkkeilijöitä, mutta en todellakaan tykkää siitä että se lenkkeilijä huomaa minut ikkunasa! Mutta, koska minusta tuntuu että enää tuo ei oo mahollista, nii mää tein ihtelleni seleväksi että jos Vimpa haukkuu, nii mää muuten tasan meen ikkunahan kahtoon kuka menee, mihin menee, ja millä menee, näki se ohikulukija mua tai ei. Sillä ei oo mitään merkitystä, mää saan kyllä kahtua omasta kojistani tielle ja möllätä ohikulukijoita, mutta tiellä kulukijat ei saa kahtua mun kamariin ja möllätä mitä mää teen :D kaks aivan eri asiaa, kai te ny ymmärrätte :D 

Mää oon aina vastustanu mehtän kaatamista. Juu, puita pitää kaataa nii että toimistoille saajaan paperia ja ihimisten koteihin vessapaperia, se on ihan ok, ja kyllä mää niitä puitaki säälin, pitäähän niitten kasvaan päästä, mutta miks aina pitää vetää kerralla kaikki? Miks ei voi harventaa sillälailla sopusuhtasesti, esimerkiksi nii että talon ja tien väliin jäis niitä puita nii mää voisin jatkaa ohikulukijoitten mölläämistä :D 

Sinänsä mulle on aivan lysti, täälä syriäsä ku asutaan, jos talon ympäriltä niitä puita kaajetaan, mutta miksi, tuohon tielle pitää raivata ohikulukijoille aitiopaikka ujella mitä tapahtuu?

Miettikää nyt. Jos on kamarisa valot, ulukona vähä hämärtää, kaikki ohikulukijat näkee mitä sielä sisällä tapahtuu! Eikö se teijän mielestä oo ahistavaa? Toki ainahan voi muurata tiilimuurin kamarin ikkunan eteen ja jättää pienen raon tiilien väliin mistä pääsee näkeen ihte tielle :D

Ja vielä mainitakseni tuosta ohikulukijoitten mölläämisestä. Se on pakkomielle. Jos asut syrjäsä, misä menee tyyliin kolme autua päiväsä talon ohi, ne on pakko kahtua, sää et voi seistä ikkunasa kastelemasa kukkaa, kuulemasa että auto menee ja et kahto kenen auto se on! Se ei vaan yksinkertasesti onnistu :D Ja jos oot just pihalla, kävelet justiin talon nurkan taka ku kuulet että jostaki tulee auto, se on pakko ottaa pari askelta pakkia ja kahtua kenen auto se on, sille vaan ku ei voi mitään.. mää oon monesti miettinykki että jos mun pitäs asua kehä kolomosen varresa, nii enhän mää ehtis mittään tehä päiväsä ku kokoajan pitäs seistä ikkunasa kahtomasa ketä menee :D okei, ehkä se sielä ois vähä eri asia...

Mutta ehkä tähänki tottuu. Viimestään kesällä luulen olevani kiitollinen tästäki operaatiosta, jos täälä ois sitte valoa, lämpöä ja aurinkoa

Mukavaa perjantain jatkoa ja hei, oikeen ihanaa ja mahtavaa uutta vuotta kaikille!