torstai 25. syyskuuta 2014

Kun ei vain innosta

Mää oon ihminen, jota ei kiinnosta pätkääkään lukeminen. Ja puhun siis kirjoista. Lapsena oon mielestäni suhteellisen hyvin jaksanu kuunnella jos joku lukee kirjaa, mutta ite kirjan lukeminen on suorastaan painajainen. Se on niin puista, tylsää, väsyttävää ja hermoihin ottavaa ettei toista.

Ja se tunne, ku äikänope tyytyväisenä kertoo "Saatte tästä nyt romaanin luettavaksi". Se on yks äikäntuntien hirvein asia. Pitäs vapaa-ajalla, saaja neljäsä viikosa luettua reilu 200 sivua. Jonku mielestä voi kuulostaa tosi helpolta nakilta, mutta mulle se ei oo helppo homma. Se on ihan hirviää! Ja vieläpä ku kirja on vuojelta kivi ja vasara, tai jotain sitäluokkaa. Ainaki luulisin. Äläkää lytätkö mua pannukakuksi jos se onki 2000-luvulla kirjotettu :D



Juu tiedän. Kotona sain kuulla että tämä Agatha Christie on joku suuremmanki luokan kuuluisa kirjailia, voin sanua etten todellakaan ois tienny tuommosen olemasaolosta! Äiti oli ihan innoisaan. Minä en! Mutta onneks sain kuulla, että tää kuuluu kuulemma tätiseni suurimpiin lempikirjoihin, joten hei tätiseni, taijan tulla kysyyn sulta mitä tää kirja pitää sisällään ;)



"Tuomari Wargrave istui ensimmäisen luokan tupakkavaunun nurkassa poltellen sikaria ja silmäillen kiinnostuneena Timesin poliittisia uutisia.
Hän laski lehden kädestään ja katseli ulos ikkunasta. Oltiin menossa läpi Somersetin. Hän vilkaisi kelloaan - vielä kaksi tuntia jäljellä"
näin alakaa Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut -kirja.

Mää oon myös sitä mieltä, että jokainen, korostan jokainen kirja alkaa ihan äärettömän hullusti. Puhun yleisellä tasolla. Kaikki kirjat mitä oon pakon eesä joutunu lukemaan, tai epätoivosesti yrittäny ihtekseni lukija alkaa vähintäänki typerästi. Ne alkaa keskeltä tarinaa. Ja ku niitä henkilöitä tupsahtaa joka puolelta, eikä misään kerrota ketä ne on ja miten ne liittyy toisiinsa ja mitä virkaa niistä tarinan kulusa on, miten niistä voi pysyä kärryllä kuka on kuka?

Mää tarvin ymmärtääkseni pitemmän johtolangan. En mää ymmärrä jos mulle annetaan vaikka meijänkylän joku maastokartta puolenkilometrin alueelta. Emmää ymmärrä sitä. Mutta jos saan nähä koko kylän kartasta, misä tää puolenkilometrin alue sijaitsee ja pääsen hahmottaan asiaa ja konkreettisilla asioilla miettiin mihin se puolenkilometrin alue sijottuu, ymmärrän asian.

Sama juttu kirjoisa. Mun pitäs saaja tietää ihan oikiasti ennen kirjan lukemista, kuka on päähenkilö, mitä se kirjan aikana tavottelee, ja miten muut henkilöt liittyy siihen päähenkilöön. Muttaku joka sivulla on uus henkilö, eikä siitä henkilöstä kerrota mitään, miten siitä kukaan voi ymmärtää mitä se henkilö sielä tekee? Mikä sen virka on? Miksi se on sielä?
tunnetustikki oon ihminen joka vaatii vastauksen kysymykseen, miksi. Sillä pääsee aika pitkälle. Asia ku asia, aina pitää tietää että miks joku asia on niin, miksei näin.

Ja koska en hahmota kirjoista mitään, en pääse misään kirjasa siihen ytimeen, en ikinä, nii ei myöskään oo mitään mieltä lukia sitä kirjaa, ku ei siitä mitään ymmärrä. Toisekseen, vaikka kuin tosissani yrittäisin lukia sitä kirjaa, nii mää en muista mitä siinä lukee. Se teksti ei jää mun mieleeni ku en ymmärrä alakuunkaan tarinan juonta.

Yks kirja, mikä oli tavotteena lukia kesälomalla, on edelleen kesken. Usain Bolt. Se oli yllättävän mielenkiintonen, kirjaksi. Koska kirja perustuu tositapahtumiin, niillä on todellinen tausta, kirjasta tietää että Bolt on päähenkilö, on kirja jotenki paljo yksinkertasempi ymmärtää. Ja kaikki tietää (tai ainaki pitäs tietää!) että Usain Bolt on maailman nopein juoksia, maailman paras yleisurheilija. Voittanu kaiken. Joten, tavallaan tietää myös mistä kirja kertoo. Kirja kertoo Boltin urasta tähän päivään.

Mietein täsä ykspäivä, pitäskö lukia Teemu Selänteen kirja. Seki perustuis tositapahtumiin. Mutta ei, pääjyin mielummin kahtoon Sel8nne elokuvan ;D
Mutta. Sen mää lupaan. Yks kirja minkä lupaan ihan varmasti lukia. On Thomas Morgenstern. Jos Morgista joskus ilmenee kirja joka on suomeksi käännetty, mää lupaan, lukemista inhoavana tyyppinä, että sen kirjan mää tuun lukemaan. Sanasta sanaan. Kannesta kanteen! Aivan varmasti. Mää hommaan heti sen kirjan ku löyän semmosen, edellyttäen toki että semmonen tehään ensin :D en oo ainakaan tietonen että Morgista ois kirjaa vielä tehty.. Sitä ootellesa!

7 kommenttia:

  1. Rehellistä pohdintaa omasta "lukemattomuudesta". Tuli sellaista mieleen, että jos sua haittaa se, että heti kirjan alusta ei pääse kärryille siitä kuka on kuka, niin ainakin Enni Mustosella on monessa kirjassa sellainen luettelo keskeisistä henkilöistä ja heidän asemastaan kirjassa. Siitä on helppo lukemisen lomassa tarkistaa, kuka kukin on. Muutenkin voisin suositella noita Mustosen kirjoja. Ovat nopea lukuisia, sopivan "kevyitä", viihdyttäviä...:) Ja jos vaikka Harry Pottereista innostut, niin pystyn pitämään sulle minkä mittaisen esitelmän vain kyseisestä kirjasarjasta. Niitä elokuvia ei kannata katsoa, eivät ole mitään verrattuna kirjoihin.
    En pysty sanomaan, että tiiän miltä sinusta tuntuu, koska itelleni lukeminen on niin iso osa elämää, etten oikeastaan pysty ajattelemaan, etten lukisi mitään. Mulla pitää olla koko ajan joku kirja menossa. Mutta jokaisella on omanlainen harrastus. Mulla se harrastus on lukeminen, sulla esim. eläimet, joita mulla taas ei oo ollenkaan.
    Itekin oon lukenut tuon samaisen kirjan yläkoulussa. Siihen aikaan sen nimi oli "Kymmenen pientä neekeripoikaa", mutta kirjan nimi on muutettu myöhemmin vähemmän rotusortoiseksi. Muistaakseni se oli hyvä kirja, joten ei muuta kuin lukemaan vaan.
    Sun kannattaa muuten kuunnella tätiäs kirjasuosituksissa. Arvelen, että kyseessä on sama täti, jonka suosituksesta oon löytänyt elämäni aikana usean hyvän kirjan luettavaksi.
    Ei muuta kuin tsemppiä luku-urakkaan. Voi kun voitaisiin vaihtaa osia, mää lukisin sun puolesta tuon kirjan ja mitähän sää tekisit....kuorisit mulle viikon perunat valmiiksi:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää tuun heti kuoriin teille vaikka kuukauen perunat jos luet mun puolesta tuon kirjan!!!!!! Ookko kotona jos alotan jo tänään ;D ?
      Enni Mustonen. En oo ikinä kuullukkaan. Ja voi olla että seki jäis lukematta nii ehkä en edes yritä. Lukeminen on varmasti mukavaa jos sen osaa, mutta mää en vain omista sitä taitua. Kieltämättä ois tosi kiva omistaa taito jonka avulla pääsee pois tästä maailmasta, niihän ne sanoo että kirjaa lukiesa pääsee toiseen maailmaan. Tätä en oo ikinä kokenu...
      jos sää piät luennon Harry Pottereista nii mää voin pitää sulle luennon vaikka mäkihypystä ;)

      Poista
  2. Mää en misään tapauksesa halua kuulla luentua mäkihypystä, mutta voin kans lukia tuon kirjan vaikka viis kertaa sun puolesta jos tuut meille kans vaikka päiväks kuorihin perunoita, lykäähän vaunuja ja vastaahan kysymyksihin... :D hehhee

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää tuun vaikka heti, vielä jos meet mun puolesta kouluun tekeen sen kirjakuulustelun. Voin hoitaa lapsia senki aikaa :P

      Poista
  3. Agatha Christie on mun lemppari! Varsinkin ne Poirotit. Mä katsoin ne telkkarista, varmaan joka ikisen jakson. Mä voisin lukea nuo kirjat moneen kertaan, koska niistä löytyy aina jotain uutta. Mutta hei, auttaisiko äänikirja? Onko tuota luettuna? Jos vaan kuuntelisit. Olisikohan se erilaista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisen romu, on toisen aarre :D niihän sitä sanotaan.
      Äänikirja. Erittäin varteenotettava vaihtoehto! Kiitos vinkistä! Vois ehtiä, mutta voi olla etten kuitenkaan jaksa vaivautua.. :P mutta se vois olla kyllä kätevä idea, ihan tosissaanki :)

      Poista
  4. Agatha Christie on EHDOTTOMASTI PARAS dekkArikirjailija, mitä maailmasta löytyy!!! Itselläni on nelisenkymmentä hänen kirjaansa ja uusia ostelen jatkuvasti - pääosin antikvariaateista. Agatha Christie pitää tylsyyden loitolla! ELÄKÖÖN AGATHA!

    VastaaPoista