sunnuntai 7. syyskuuta 2014

#kutsumua

Viimeviikon vaihteesa, ihan äärimmäisen julkisuusbuumin sai lukiolaisten alottama #kutsumua kampanja kiusaamista vastustaen. Kaikkia on varmasti joskus kutsuttu tai nimitelty nimellä josta ite ei tykkää. Joissain tapauksisa nimittelystä alkanu haukkuminen voi paisua kiusaamiseksi ja jättää loppuelämän arvet ihmiseen. Kiusaaminen on väärin! Eikä kukaan oo tullu maailmaan sitä varten, että sua kiusataan. Elämällä on paljon parempi tarkotus ku tulla kiusatuksi.

Eli siis. Tarkotus täsä kampanjasa oli se, että kirjottaa paperille se sana, mitä sinusta on käytetty kerran tai toistuvasti. Sana josta et pitäny. Sana jota et halua kuulla omalle kohallesi enää koskaan. 
Sen jälkeen, tämän sanan päälle piti piirtää iso ruksi. Ja kirjoittaa ruksatun sanan alapuolelle vastavuoroisesti sana jota haluat että sinusta käytetään, tai sana miten haluat ihmisten ajattelevan sinusta. Ja tämä kuva piti jakaa instagrammisa, twitterisä, facebookisa ja mitä näitä nyt ikinä onkaan, tunnisteella #kutsumua

Savun vertauskuva #kutsumua kampanjasta
#kutsumua kuvia löytyy netistä ihan jokapaikasta. Blogeisa näitä on, faceboogisa, twitteriä en omista enkä ymmärrä sen päälle mitään, mutta tiiän että sieltäki näitä löytyy pilvin pimein, ja instagrammisa näitä on aivan tajuton määrä. Siis, kymmenen tuhatta, ja paljo enemmänki. Mun oma puhelin on huollosa ja sen myötä en pääse tämän hetkistä tilannetta kahtomaan paljonko instagrammisa näitä kuvia on, mutta kymmenentuhatta on varmasti menny rikki.

Tämän kampanjan tarkotus on saaja kiusaajat tajuamaan, että pienikin sana voi satuttaa. Ja sana, joka kiusaajan mielestä on ollu "hauska lempinimi" on voinu jättää arvet kiusattuun. Ja näiden kuvien yhteyteen on jätetty tosi koskettavia tarinoita kiusaamisesta. Ilta-Sanomisa on pitkin viikkoa ollu koskettavimpia tarinoita näiden kuvien yhteydestä. 

Tein kissaa apuna käyttäen vertauskuvan tästä kampanjasta. Tarkotus oli tehä myös Vimpasta, mutta tulin siihen tulokseen että en edes yritä... Vimpa ois kuitenki syöny koko paperin.. 
Vähänälykästä kissaa tulee melko usein sanottua tyhmäksi, reppana ku tiiä edes omaa nimeään! Sen sijaa, aattelisin että kissa haluais ihmisten tietävän että se on elämäniloinen kissa. En tiiä menikö syteen vai saveen. sori Savu! :D

Kiusaamatonta sunnuntaipäivän jatkoa kaikille! 

2 kommenttia:

  1. Minäkin olen tuohon kampanjaan törmännyt täällä blogien ihmeellisessä maailmassa.Hauskaa,että otit kissan mukaan tähän juttuun.Jäin kaipaamaan sun omaa versiota.vai haluatko pitää sen yksityisasiana?Se voi olla monesti tosi kipeäkin asia paljastaa itseensä kohdistuneet haukkumasanat,Tällä iällä niitä onkin kertynyt kunnioitettava kasa.Eikä sitä ole aivan helppo myöskään niitä positiivisia sanoja alkaa itsestään luettelemaan.Mukavahan niitä olisi kuulla lähimmäisiltä silloin,kun vielä on elossa ja niitä kuuntelemassa,eikä sitten ääni väristen haudalla tai muistotilaisuudessa,Ei se asiaomainen niitä silloin enää kuule.Sulle mun mielestä sopisi sanat hyväntuulinen eloisa,eläinystävällinen,reipas,kotona viihtyvä,kohtelias ja meitä vanhojaqkin sietävä ym,ym.Mukavaa viikonjatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos näistä sanoista! :)
      Itekki mietein, oisko itestäki pitäny tehä tuommonen samallainen kampanjaan liittyvä kuva, mutta mää en vihaa mitään nii paljoa ku ihtensä kehumista! Se on tosi ahistavaa ja kaikki positiivinen ja kaikki muu itestä "hyvää puhuminen" on tosi kiusallista. Aivan sama misä yhteyesä, mutta se on jotenki tosi vastenmielistä puuhaa ja siksi ainakaan toistaseksi blogista ei tuu löytyyn itestäni tuommosta :D mutta kiitos vinkistä! Toisista ihmisistä kyllä löytää hyviä puolia vaikka kuin hirviästi, mutta jostain syystä mää en pysty tuohon että itestä pitäs löytää hyvät puolensa..

      Poista