Viikonlopputerveiset Muoniosta

Mää en usko alakuunkaan sitä väitettä, että lapisa on hyttysiä! Talavella sielä on muka aivan liika kylymä ja kesällä sielä on aivan liikaa hyttysiä nii sinne ei voi mennä. Tekosyitä molemmat. Toki sielä on kesällä itikoita, muttei tosiaankaan nii paljo ettei niitten kans pärjäis! Meillä kotona on moninkertasesti enemmän hyttysiä ku mitä näin koko viikonlopun aikana Muoniosa hyttysiä ja mäkäriä yhteensä. Eli jos haluat mennä lappihin, mutta esteenä on että sielä on liikaa hyttysiä, nii tuuppa käymään nii mää voin pitää parin tunnin ilmasen hyttysenkatselmuskiertueen nii lappiin päästyäs nautit olemattoman vähästä hyttys/itikkamäärästä, sen voin taata jahka se minusta on kiinni ;D

Ristiriitasta asiasa toki on se, että jos en ois vielä vesirokkoa sairastanu, nii oisin hyvin voinu kuvitella sen olevan mulla viikonloppuna....... mutta ne, eikä ite mäkärät ei haitannu menoa millään lailla, toisin ku meillä kotona sääsket.

Ja lapin kesäkö muka kylymä? Muoniosa ollesa sain ekaa kertaa tälle kesälle (tai miksi tätä sateista ja kylymää vuodenaikaa ikinä tahtookaan kutsua...) väriä ihoon sen verran että olokapäät oli punasena ja käsivaretki sai väriä sen hitusen verran että hetken aikaa sai jopa ihastella jalkojen ja käsien värieroa. Huvit on pienet tämmösenä kesänä..

Maisemat oli niin uskomattomat jälleen kerran, lappi vetää aina sanattomaksi! Se hiljasuus ja rauha ja käsittämättömän ihana luonto vaan tekee kerta toisensa jälkeen minuun aina vain uuen ja suuremman vaikutuksen.

täsä kuvasa on jotain maagista lapin taikaa!

Mökin pihalla asusteli myös villisikaperhe ja toistasataa koiraa, mutta ei ne vetäny minkäänlaisia vertoja tälle, armeijahullu kun olen;

Poroja ja hienoja maisemia nähtiin, mukavia ystäviä tavattiin ja itse pääministeriä vastapäätä syötiin samasa pöyäsä ;)

Loppuun vielä pari kuvaa yöttömän yön vaellukselta Olokselle;

Johanneksen risti Oloksen huipulla

Kylhä mie tykhään laphista!