Synttärisunnuntai

Eilen oli hieno päivä (ilma) viettää synttäreitä ja matkata taas vuojella lähemmäs ikäkriisiä. Ensimmäin onnittelulaulu kavereilta heti puolenyön jälkeen anto hyvän fiiliksen alkaa nukkumaan, ja aamulla oli kiva herätä ku puhelimesa oli monta onnitteluviestiä oottamasa

Päivällä syötiin kakkua. Ja suklaata. Ja voileipäkakkua. Ja lisää minttusuklaahyytelökakkua. Synttäreitä vietetään vain kerran, sillon on lupa syyä!

Ylenpalttisen kakun ja suklaansyömisen jälkeen lähin ulos. Nauttimaan keväästä. Hiljasuuesta. Rauhasta ja yksinäisyyestä. Ai että mää tykkään! Kevään ensimmäinen pyörälenkki (se ei ollu lenkki, vaan etanamatelijan nautiskeluajelu) Kainoksi ristityllä Iskän vanhalla jopolla. Seon hieno menopeli, minkä selästä kelpaa kuunnella hiljasuuen rikkovaa linnunlaulua, ja haistaa aina yhtä ihanaa kevään hajua ja nauttia luonnosta.

"Tasan 16v sitte huusin elämäni ensihuuon :)"

Koska olin nauttimasa luonnosta ja hiljasuuesta ja rauhasta, ja koska eletään sosiaalisen median valtaista aikakautta, nii pitihän se puhelin kaivaa esiin ja ikuistaa Snapchattiin ku hetki kello tuli 18:57. Hetki jollon parkasin elämäni ensihuuon. Tosin 16vuotta takaperin.

Sää salli ja elämä hymyilee. Huhtikuusta on tulosa mahtava, projektiviikon ja leirien ja kaiken mukavan takia epäilen, että on yks hujaus ko tajuan että on vappu ja elämäni viimenen pakollinen kuukausi koulusa alkaa;

n a u t i n !