Voitettu?

Yheksän vuotta sitte opettelin koulunkäyntiä eskarisa. Siitä on aikaa, enkä kauhiasti ees muista eskariaikaani (kauhia ku ikäkriisi pukkaa..), mutta muistan jotain, mikä jätti minuun traumat.

Muistan ku itkin äitin sylisä eteisen lattialla, mahatautia potevana. Seuraava muistikuva on ku lähettiin ajamaan sairaalaan, ja ryhmisporukka tuli kävellen vastaan, mihin lie matkalla, mää olin kuitenki matkalla sairaalaan. Matkalla sairaalaan siksi, että olin mahatautisena ollu kaheksan vuorokautta syömättä ja juomatta mitään. Voin sanua, että et todellakaan oo ainut joka ei tätä usko. Mutta totta se on, kaheksan pitkää vuorokautta pieni eskarilainen sinnitteli ruokaa syömättä ja vettä juomatta.

Tästä toivuttua ja eloon jääneenä, oon pelänny, tramatisoinu, kammoksunu, iljeksyny ja ällönny mahatautia yli kaiken. Viimeset yheksän vuotta oon kiertäny mahatautiset ihimiset k a u k a a. Viimeseen yheksään vuoteen en oo ollu mahatauisa. Eikä oo montaa viikkoa ku aattelin, että ehkä minuun ei tuukkaan enään koskaan mahatautia. Ehkä mun ei tarvikkaan enään koskaan oksentaa. Ehkä mää pelkään ja kammoksun sitä ihan turhaan.

Mutta mitä vielä. Tulihan se kaunis torstai-ilta, ku kello läheni yhtätoista ja totesin ihtelleni peiliin kahtoen, että yheksään vuoteen en oo oksentanu, mutta nyt oon. Se tunne oli kamala. Järkyttävä.

Ehoton hyväpuoli täsä on se, että mokoman tauti ei kauon kestä. Eilen siivosin jo kamarin, tänään lähin käymään äitin kans viikonloppuostoksilla. Mutta edellenki oon sitämieltä, että oon ennemmin vaikka viikkon neljänkymmenenasteen kuumeesa, mitä illan mahatauisa.

Mutta näköjään kaikesta selviää. Mahatauin pelkäämisen voi voittaa, mutta sen yheksän vuotta sitte tuomia traumoja ei voi voittaa.

Ja koska oon hysteerisenä ihmisenä minimoinu pienimmäkki riskit viettää toista yötä vessanlattialla istuen, oon viimeset kaks vuorokautta syöny pelkkää jäätelöä, enkä sitäkään kehuttavan paljoa. Mutta nyt päätin syyä jotain oikiaa ruokaaki, ja mitäpämuuta ku makaronia ja tonnikalaa. Yheksän vuotta sitte äiti keitti mulle kolmea makaronia kattilasa, niistä alotettiin syöminen kaheksan päivän totaalipaaston jälkeen:) siihennähen tuo mun äsken vetämäni annos oli jättiläinen. Ja toivon että se pysyy kans sisällä!!

Pysykäähän terveenä ja viettäkää kiva viikonloppu :)