torstai 26. kesäkuuta 2014

Rakas karhu..

Se oli tiistai. Aamuyö. Kello näytti aika tarkalleen 01:50. Makasin omasa sängysä. Ikkuna auki. Oli iha hiljasta. Tiesin että isoveli on alakerrasa. Äiti ja iskä nukku.
Sitte loppu hiljaisuus. Vimpa rupes pitämään semmosta meteliä ja haukku niin hirviästi ettei toista. Katoin kelloa. Kymmentä vaille kaks. Kuka hullu on tähän aikaan lenkillä. Uteliaisuutta oli pakko kahtua. Nostin pääni sängystä. Katoin tielle. Näin pikkusen puitten takaa vilahtavan jotain tummaa. Ajatus siitä ettei edes naapuri voi olla saksanpaimenkoiransa kans tähän aikaan lenkillä. Otus katos muutamasa sadasosasa takasi näkymättömiin, puitten taka. Sitte alako sora rahiseen. Sitte kuulu valtava töminä. Vimpa haukku nii paljo ku ikinä pysty. Sitte mää näin sen mitä Vimpa oli haukkunu. KARHU!!
Karhu juoksi tietä pitkin mehtältä kylällepäin, ja minä näin sen omasta sängystäni!
Pomppasin salamana karhun nähtyä ylös. Menin alakertaan, portaita alas tullesa kuulin ku isoveli sano varovasti "tuu äkkiä kahtoon, se on tuola!"
Mää menin. Vähä aikaa ku isoveljen kans katottiin erkkerin ikkunasta nii näky se karhu. Tää karhu löntysti aivan kaikesa rauhasa tuosa pellonliittymäsä, kun taas se toinen paahto tiellä juoksulla meneen.. Ja se oli kuulkaa ystävät rakkaat eri karhu kuin mitä se joka juoksi tietä pitkin :)
Eli muutama sekunti väliä, ensin näin karhun omasta sängystä, sitte eri karhun erkkerin ikkunasta!
Sitte ku isoveli lähti hakemaan kameraa, kävin herättämäsä iskän. Ja siinä ei totta totisesti montaa sekuntia menny ku sanoin "iskä tuosa pellolla on karhu" nii iskä oli jo ikkuasa kahtomasa. Refleksit ainaki siis toimii, se on todistettu! :D

Sitte koko talon voimin tutkittiin ikkunasta mihin päin Vimpa haukkuu ja sinnepäin katottiin. Semmoset 40min päivystettiin ihan kokoaika ikkunasa, yks kiikareiden kans, toinen kameran, kolomas kahto muuten vain ulos ja neliäs kahto mihin päin Vimpa haukkuu.

Enään kumpaakaan karhuista ei näkyny, mutta monen ihmisen diaknoosi oli että karhut on molemmat pyöriny sen yön täsä ihan meijän lähistöllä :)
Mutta minä ja isoveli onnistuttiin näkemään kerralla heti kaks karhua! Ja hauskaksi asian tekee että mää näin toisen niistä omasta sängystäni :D
vähä kehnon puoleinen kuva...

Siinä yllä on kyseesä olevan karhun jäljet. Kuva otettu seuraavana aamuna.

Tulipahan siis nähtyä kaks karhua, en oo ennen tuommosia otuksia livenä luonnosa nähny. Eikä oo tainnu isovelikään.
Vimpan kans me piettiin hauskaa ja naurettiin ku ihmisiä kulki hirmusti kahtomasa karhun jälkiä, että toiset ne näkee kaks karhua ja toiset tulee kahtomaan vain jälkiä :D :D :D 

Mutta ilman Vimpan järkyttävää metakkaa en välttämättä ois ymmärtäny kahtua edes ulos. Suur kiitos siis Vimpalle. Ja kiitos karhuille jotka tulitte näyttäytyyn, tulkaa toistekki! :)

Mun kummitäti kysy että mitä mää oikein aattelin sillonko näin sen juoksevan karhun. Tuota oon yrittäny miettiä ja palio. Se hetki ku mää näin sen. Ensimmäinen ajatus oli että valtava koira. Eiku hirvi. Eikä oo ku karhu! Se hetki oli jännittävä, ainutlaatuinen, taianomanen, ehkä vähä pelottava, mielenkiintonen, huvittava... kuvailevia adjektiivejä ois paljo.

Mutta väliäkö tuolla miltä se tuntu, pääasia että näin sen karhun!! :)

10 kommenttia:

  1. On se kurjaa kun villieläimet alkavat tulla ihmisten ilmoille.Näin karjaa ulkona pitäville se uutinen ei oo yhtään kiva.Nytkin kahtena yönä on emolehmät huutaneet ja hypänneet eestaas laitumella ja aitaakin oli kaatunut yhtenä yönä,Onneksi naapuri soitti nuorelle isännälle ja eivät ehtineet karata.Joku niitä häiritsi ja vauhkoontuivat.Tietty sulle oli varmasti mieleenpainuva hetki nähä oikea karhu ja vielä omasta sängystä.Sitä ei kuule monikaan saa kokea koko elämänsä aikana.Jossain kopissa saattavat kytätä ja oottaa haaskalle tulevaa karhua.Ja silloinkin voi kokea vesiperän,Vimpa oli kyllä hereillä ja herätti sitten sinutkin,Tätä voi muistella sitten vanhana,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mielestä se on tosi jännää ku eläimiä liikkuu, tosin en määkää ehkä pihalle haluais karhujakaan. Siihen asti se on jännää ku ne pysyy ns. "yksityisalueen" ulkopuolella :D
      Sää varmaan et yhtään oo samaa mieltä mun kans tuon asian kans :D
      Mutta mieleenpainuva hetki oli, toiset muistelee sitä ilolla ja toiset vihalla :)

      Poista
  2. Vai on otso mesikämmen ollut iltalenkillä serkkupoikansa kanssa, aika tapaus!! Meidän tontin reunaa jolkottelee aina välillä hirvet ja en ehkä ihan yhtä iloissani olisi jos sängystä näkisin karhun :-/ Mutta olipahan Vimpasta mainio apu, kun ilmiantoi öiset kulkijat ja pääsitte näkemään ne. Aikamoinen villin lännen kokemus epäilemättä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elä kuule sano, se oli makia fiilis ku tajus että on nähäny omasta sängystä karhun! :D kyllä aika moni jutun kuullu ihminen on aluksi epäilly jutun todellisuutta..
      Vimpaa kiittäen mahtavasta villin lännen kokemuksesta :D

      Poista
  3. Mulla on muka niin kiirus nykyään, ettei oikein ehdi kommenttiakaan jättää, vaikka kaikki postaukset käyn kyllä lukemassa.
    Ompas mahtavan kokoinen tassunjälki tuosa kuvassa. Huh! Ja aikamoinen kokemus muutenkin. Enkä kyllä yhtään ihmettele, että jotkut on saattaneet epäillä jutun todenperäisyyttä. Mutta tässä tapauksessa taitaa olla, niin että totuus on tarua ihmeellisempää:)

    VastaaPoista
  4. Älä ressaa, mitä tuota suotta kommentoimaan :) mukava kuulla yksistään että blogia luetaan.
    Tassunjälki oli aika mojova ja jopa postipoika kävi niitä ihastelemasa ku nii hyvin näky tiellä.
    Tarua ihmeellisempää oli tosi, hyvä iskulause muuten!

    VastaaPoista
  5. Hrrrr... Kylymät värehet meni seljäsä ko luin...elävästi kirjotettu. Aika jännä kokemus ollu teillä, mua ois kyllä ehkä vähä pelottanukki.. Toivottavasti otsot ei kuitenkaan ala liian lähelle tunkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava nähä suaki täälä! :)
      Kyllä ne vähä kylmät väreet meinas selekää pitkin mennä siinäki vaiheesa ku sen karhun näki, mutta ei tuo pahitteeksi ois jos turvallisen välimatkan päästä, mielellään autosta tai mikäettei vaikka tälläkertaa keittiönki ikkunasta näkis toistamiseen karhun ;)
      Emmääkään silti lenkkipolulla karhuun haluais törmätä..

      Poista
    2. Oon mää täälä säännöllisesti ruukannu käyä... :) Oon vain ollu pitkän aikaa hiljaa :D

      Poista
    3. :D kyllä tänne kommentoimaanki uskaltaa ;)

      Poista