sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Laina kävi kyläsä

Äänen perusteella voin sanoa hetkiäkään empimättä, että viimeöinen Laina-myrsky oli kovin myrsky mitä elämäni aikana muistan kokeneeni. Tuulenpuuskan aikaan kuulu huminaa, isoveljen kamarin ovi natisi, ikkunat helisi ja joku talon nurkka tärisi. Mietein usiampaan kertaan yön aikana että pysyyköhän nuot puut tuola ikkunan takana vai tuleeko ne ikkunasta läpi ku oksia lenteli ikkunaa vasten ja tuuli sai ainaki mun kamarin ikkunan heliseen, niinkö ois maanjäristys ollu


Ihme ja kumma, sähköt on pysyny koko yön, eikä talon päälle kaatunu ykskään puu eikä ykskään tullu ikkunasta läpi :-D


Vieläki ulkona tuuleskelee ja välillä kuuluu isojaki humahuksia, mutta ei tuo oo mitään verrattuna siihen mitä se yöllä oli. En tosiaankaan ois halunnu olla Ruotsinristeilyllä viimeyönä....

tiistai 3. helmikuuta 2015

Elämää ilman röyhelöä, pitsiä ja prinsessoja

Reilu viikko sitte oltiin shoppailemasa. Näit kivan näkösen paian toisella puolella kauppaa, kävelit lähemmäs ja huomasit että siihen oli ängetty joko pitsiä, tai jotain kukkahörsötyksiä johonki kohti...

Ei oo mun juttuni. Jos nyt saan sanua rehellisen mielipiteeni, mää vihaan pitsiä, röyhelyä, prinsessavaalianpunasta, ja kaikenmaailman ylimääräsiä härpäkkeitä mitä vaatteisiin on pitäny väkipakolla saaja ängettyä.

Monestihan sitä aattelee, että tytöt tykkää vaalianpunasesta, prinsessoista, barbeista, laukuista, mekoista, hameista, röyhelöstä ja pitsistä. Ja suurimmaksi osaksi varmaan asia meneeki näin, eikä mulla nyt varsinaisesti sitä mitään vastaan oo, jos joku tuntee ihtensä onnelliseksi vaalianpunanen prinsessaröyhelömekko päällä nii kyllä se mun puolesta saa sitä pitää :-D ihan vapaasti, onhan Suomi silti vapaa maa!

Mutta. Pointtini täsä on, että mulle ei saa päälleni mitään prinsessaröyhelömekkua, ei ikinä, koskaan milloinkaan! Yksinkertasuus on se juttu, se mistä mää tykkään. Ei siihen paitaan tarvi änkiä väkipakolla sitä röyhelyä tai vaalianpunasta kukkaa ku se ois ihan yksvärisenä paljo hienompi, mun mielestä.

Mää en oo eläesäni omistanu yhtäkään ainuaa barbia. Ja hyvin oon hengisä selevinny :-D lapsena ehoton suosikki oli pikkuautot! Niillä mää ajelin -öh, myönnettäköön että vielä nelisen vuottaki sitte-, joka ilta, ne oli ihan parasta puuhaa ennen nukkuunmenua. Takan eesä oleva laatotus oli maailman paras pikkuautoilla-ajopaikka, laatan saumoista sai mahtavat tie- ja tonttirajat.

bemari etunenäsä, tietty!
Edelleenki, jos meille sattuu tulemaan pikkuväkiä kylään, oon täysillä pikkuautoleikeisä mukana! Ne on luontevia mun osaltani, toisin ku jotku prinsessaleikit. Mutta mulla on tähän myös looginen selitys minkä keksein täsä muutama kuukausi sitte.

Mää arvostan aitoja ihimisiä. Ihimisiä jokka ei edes yritä esittää mitään mitä ei oo, tai yritä näyttää jotain eriä mitä on. Jokanen ihiminen on kaunis ja arvostettu omana itsenänsä, ja mun mielestä omana ihtenä olemisen osaaminen on ihmisten parhaimpia puolia! Arvostan ihimisiä jotka on suorasanasia. Hyvänä esimerkkinä, jos joku soittaa sunnuntaiaamuna ennen kukonlaulua ja kysyy, herätinkö, miks pitää sanua puoliunesa, esittäen tekopirtiää "et ollenkaan, mää oon ollu jo kauon hereillä" kun voi suoraan sanua "kyllä iteasiasa, mutta ei se haittaa"

No, tuo oli nyt tuommonen pikku välihuomautus tähän asiaan. Mutta tuohon asiaan pohjautuu myös mun käsitys siitä, miks pikkuautot on se juttu, ja barbit pysyy kaukana mun jutusta.

Näyttääkö barbit sun mielestä ihimiseltä? Näyttääkö se siltä, miltä aito elämänilonen ihiminen oikiasa elämäsä näyttää? Entäs pikkuauto, näyttääkö se aiolta autolta millä se aito elämänilonen ihminen ajaa tyytyväisenä kauppaan?

Mun vastaukset on ei ja joo. Barbit ei näytä ihimisiltä. Okei, toki niillä on kaks kättä ja kaks jalakaa, mutta siihen se ihimisennäkösyys loppuuki. Ne on niin epäaitoja ja suoraasanoen kauneudestaan kärsivän näkösiä, ku vaan voi olla. Mutta pikkuautot. Niisä on neljä rengasta jotka pyörii ihan oikiasti. Niisä on tuulilasi, ovet, katto, pohja.. lähestulkoon kaikki mitä oikiasaki autosa. Pikkuautot antaa lapselle oikian käsityksen siitä, minkälaisia autot oikiasaki elämäsä on. Minkälainen on auto jolla iskä menee joka aamu töihin, se vastaa samantapasta ku se pikkuauto millä lapsi ajelee kotonaan sillä aikaa ku iskä on töisä.

parhaat pikkuautoni koskaan! Vähä naarmuuntunu mutta pikkujuttu..
Vaikka mää vihaanki vaalianpunasta, myönnän että mulla on pinkit toppahousut, mutta huomatkaa ero prinsessavaalianpunasen ja pinkin välillä :-D

Ja myönnän senki, että kamarista mulla löytyy isokukkanen tapetti. Kyllä. Juuri sanoin vihaavani kukkia. Ja vihaan niitä edelleen, mutta en vihaa kamarisa olevia tapetteja. Paitsiettä ehkä seuraavan kerran ku tapetoin, valihen jokku muut ku kukkatapetit.. :-D

Ja myönnettäköön nyt samalla seki, että mulla on kaapisa yks paita josa on pitsiä, tosin en oo sitä hetkeen taas käyttäny, koska en tunne sitä omaksi paijaksi :-D


Tiiän yhenki ihmisen jolla on aivan ihanat, pieniä kukkia täynnä olevat housut, ne on aivan ihanat housut, ja ne sopii tälle ihmiselle ku nenä päähän! Ja tiiän myös eräänki kaverin jolla on mooooonta pitsipaitaa (hei vain :-D) ja ne sopii tälle kaverille myöskin ku nenä päähän. Ja tiiän paljo pieniä tyttöjä jotka rakastaa yli kaiken prinsessamekkoja, ja saa ne päällään näyttämään hienoilta. Eikä siinä mitään, mun mielestä on hieno kahtua ku joku saa pitsit ja kukat ja röyhelöt näyttään yllään hienoilta, arvostan niitä ihmisiä, koska mun päälläni, ne ei tosiaan näyttäis yhtä hienoilta ku eellä mainitsemien ihmisten päällä.

Jokanen ihminen tykkää siitä mistä tykkää ja pitää päällään sitä mistä tykkää ja hyvä niin. Jatketaan samaan malliin! Mukavaa tiistaipäivää kaikille :-)

maanantai 5. tammikuuta 2015

Seittemännen kerran?

yritin kirjottaa yhen järkevän postauksen, nii nyt saan luvan kans jauhaa taas mäkihypystä :D

Tää on uskomatonta! Mää en voi sanoin kuvailla tätä! Mää halakian kohta liitoksistani!

Alkajaisiksi täsä ois yks aika mojova videonpätkä: http://www.katsomo.fi/?progId=428959

Toiset elää kirjoisa, toiset tykkää urheilla, juosta, käyä salilla, toiset tykkää kirppareista, mutta. Minä, yksinäinen hullu lammas; Mää elän mäkihypystä!!

Lähetään vaikka ihan tästä alkukaudesta liikkeelle. Saksa oli ylivoimanen. Itävallalla meni huonosti, tosi huonosti, ihan äärettömän huonosti. Melkein luovutin jo uskoni uskolliseen lajin hallitsijamaahan. Mutta onneks vain melkein. Vähitellen Itävaltalaiset alko löytään hommaan jonkunäkösen tolokun, alako tuleen niitä kohtuullisia Itävaltalaishyppyjä, mutta paras itävaltalaisuus vielä niistä hypyistä puuttu. Jotain siitä puuttu. Saksa oli edelleen paras.

MTVn asiantuntijakommentaattori, exhyppääjä Toni Nieminen oli varma siitä, että tänävuonna Itävaltaan ei mee mäkiviikon voittoa. Tänävuonna Itävallan kuuen peräkkäisen mäkiviikon voittoputki murretaan. Mutta mitä vielä?

Itävaltalaiset otti heti mäkiviikon ensimmäisesä kilpailusa mäkiviikon kokonaistuloksisa kaksoisjohon, oli Stefan Kraft, mäkiviikon johtajan sininen liivi päällä, ja samasesti Itävallan Michael Hayböck, maailmancupin johtajan keltanen liivi päällä!

Kisa oli eiliseen Innsbruckin kisaan asti tosi tiukkaa. Siinä oli tämä itävaltalaiskaksikko, Norjan Jacobsen ja Slovenian Prevc, ihan kärjen tuntumasa, molemmilla ei-Itävaltalaisilla oli mahollisuus mäkiviikon kokonaisvoittoon. Kunnes, Innsbruck, Itävaltalaisten mäkihyppääjien pääharjottelukeskus. Siinä, Sven Hannawaldin 13 vuotta vanha mäkiennätys, 134,5 oli "rikkoutumaton". Just kierroksen alusa T,Nieminen mainosti, että siinä on niin huikea mäkiennätys tästä mäestä että tuskin tullaan lähelle pääseen.
Ensimmäisellä kierroksella tultiin jo 133, metrin päähän mäkiennätyksestä. Just ennen kärkiviisikkoa tuulet alako pyöriin. Ootettiin, ootettiin, ootettiin. Paineet oli tornisa oleville hyppääjille kovat. Itävaltalaisyleisö huusi ja vaati onnistumista. Puomille tuli Stefan Kraft, mäkiviikon johtajan liivi päällä. Aikasemmat hyppääjät oli hypänny hirveitä hyppyjä, vastus oli kova. Kraftin on onnistuttava tai sininen liivi joutuu jonku muun päälle. Sanoin äitille, että sen on hypättävä mäkiennätys jos mielii onnistua. Kraft lähti puomilta, ja myötätuuli tuli. Melekein pistin jo silimät kiinni että se siitä toivosta, ei se voi onnistua nuin hirveisä paineisa myötätuuleen kotiyleisön eesä. Pitäs onnistua enemmän ku täydellisesti.

Kraft yllätti kaikki! Ihan postauksen alusa on video, video mäkiennätyksestä jonka Kraft hyppäs. Tuuliolot käänty just hyväksi, vaikka alku näytti haasteelliselta. Mäkiennätyksen piti olla rikkoutumaton. Hah, kuka nii väittää? Kaks ja puoli metriä yli mäkiennätyksen. Ja ero mäkiviikon kokonaistilanteesa takana oleviin vain kasvaa ja kasvaa ja kasvaa!


Ensimmäisellä kierroksella, Michael Hayböck epäonnistu, toisella kierroksella olin menettäny jo vähä uskon siihen. luotin Kraftiin ku kiveen. Luotin että se tekee sen, seittemännen mäkiviikon peräkkäisen voiton Itävaltaan. Hayböck tulee, tulee tosi korkialta, vastatuuleen, tasajalka alastulo tasa maalle!! Uus mäkiennätys. Taas. Metrillä pitempi ku Kraftin. 138m! Mutta, koska käsi osu maahan, luokiteltiin se kaatuneeksi, täten mäkiennätys Bergiselin mäesä on Stefan Kraftin 137m, mutta miettikää. Kolomeentoista vuoteen mäestä ei oo hypätty yli 134,5metriä, sen piti olla rikkoutumaton mäkiennätys. Joka pommitettiin kahesti rikki! Itävaltalaiset molempien takana!

Nyt Itävallalla kaksoisjohto, Kraftin ylivoima on murskaava. Itsetunto Kraftilla on mainio. Nykykunnolla, ainua mikä Kraftin voi enään käytännösä voittaa on kokonaistilanteesa toisena oleva Hayböck. Seki itävaltalainen :D

Mutta. Nykymäkihyppy on pienestä kiinni. Bischofshofenin mäki, josa voittaja ratkastaan, sopii kuulemma Kraftille enemmänki ku hyvin, mutta paineet on kestettävä, kaatua ei saa ja onnistua pitää. Pakko. Mutta Kraft hyppää samallaisesa hurmoksesa ku viimevuojen mäkiviikon voittaja Thomas Diethart. Luotan Kraftiin! Luotan, että se ei anna itävaltalaisten mäkiviikonvoittoputken hajota. Se onnistuu. Varmasti onnistuu.

Loppiaisena se nähään. Sinne asti pään on kestettävä, paineet on kestettävä, ja hyppyjen on onnistuttava. Thäts it. Muuta siihen ei vaajita :D

Jos jollekki on epäselvää, nii kertauksena; mäkiviikolla hypätään neljä kisaa. Jokaisen kisan tulokset lasketaan yhteen. Yhesäkään hypysä ei siis kärsi epäonnistua! Tänään on Bischofshofenin karsinta, huomena, loppiaisena, mäkiviikon päätöskilpailu.

lauantai 3. tammikuuta 2015

Kumpi lienee paras?

Anteeksi arvokkaat lukijat. Anteeksi postausaihevalinnastani, tiiän ettei se ketään kiinnosta, mutta postaan aiheesta silti. Ja iteasiasa saatte syyttää tästä äitiä ku se alako siivuaan ja löysi parhaimman Ilta-Sanomat lehen, parempaa ei kertakaikkisesti oo, eikä varmasti tuu olemaankaan. Lupaan että seuraava postaus on jotain mäkihypyn ulkopuolelta, yritän tehä seuraavasta järkevän postauksen (huh, tulikohan luvattua liikoja....)


Siinä on kuva Ilta-Sanomien parhaimmasta painetusta lehtiliitteestä mitä on tähän päivään mennesä julkastu! Lehti on helmikuulta 2013, helmikuulta jollon maailman parhaimman mäkihyppääjän titteli siirty Suomen Matti Nykäseltä Itävallan Gregor Schlierenzauerille. Nykänen oli pitkään tilastollisesti maailman paras mäkihyppääjä, kunnes tuli Schlieri, sekotti pakkaa ja onnistu kirimään Nykäsen maailmancupin osakilpailuvoitot tasoihin, ja siitä vielä paremmaksi. Maailman paras mäkihyppääjä on siis maailmancupin osakilpailuvoittomäärillä Itävallan Gregor Schlierenzauer, ja sekös mulle vain passaa!

Moni kritisoi tuollon, helmikuusa 2013 että Nykäsen ajan mäkihyppyä ei voi vertailla Schlierin ajan mäkihyppyyn. Mutta miks muka ei vois? Mun mielipije on että niitä voi verrata keskenään, tietenki voi. Joka ikinen laji kehittyy ajan myötä, ja aina vertaillaan viime vuosituhannen saavutuksia nykypäivän saavutuksiin.

Ilta-Sanomat oli kuitenki päättäny repästä, ja kaivaa kissojen ja koirien kans 4+8 syytä sille, miksi Nykänen on edelleen se kaikkien aikojen paras mäkimies. Neljä ensimmäistä oli suurinpiirtein järkevää syytä, tähän syyhyn asti:


Ja loput kaheksan syytä oli sitte kyllä kaikkia muuta ku järkeviä. Täsä niistä muutamia älyttömimpiä:


"Nykänen on ollut naimisissa neljä kertaa. Schlierenzauer ei ole onnistunut saattamaan vihille yhtäkään naista"

"Nykänen on nimetty Suomen turhimmaksi julkkikseksi kolme kertaa. Schlierenzaueria ei kertaakaan" hmmmm, no ehkä koska Schlieri ei oo edes suomalainen :D

"Nykäsen aforismeista on koottu kaksi kirjaa. Schlierenzaueria ei tunneta suurena ajattelijana"

"Nykänen on levyttänyt kaksi täyspitkää albuumia, joista ensimmäinen myi kultaa. Schlierenzauerin laulutaidoista ei ole mitään näyttöä"

"Nykäsellä oli nimikkosiideri. Schlierenzauerin nimellä ei siideriä ole myyty"

"Nykäsen elämästä tehty elokuva Matti sai ensi-iltansa 2006. Schlierenzauerista ei ole tehty edes näytelmää"


Hmm.. Kaikki erittäin arvokkaita syitä, ja kaikki syyt on tietenki suorasa vaikutuksesa siihen miks Nykäsen pitäs edelleenki olla maailman paras mäkimies. Siihen titteliin ku vaajitaanki nämä kaikki eellä mainitut...

Mukavaa lauantai-illan jatkoa lukijoille :D

perjantai 2. tammikuuta 2015

Luulin asuvani mehtäsä niinkö mehtänpeikko

Kaikki tietää sen kiusallisen tunteen, ku menee jonku talon ohi, talon joka on suorastaan liian lähellä tietä. Keittiön ikkuna on tielle päin ja näet ku talon isäntä lukee Helsingin Sanomia, ja emäntä on just panemasa kahvia tippuun. Jonku mielestä voi olla hauska tiirailla toisten taloihin sopivan tilaisuuen tullen, ja myönnän ihtekki kuuluvani tähän joukkoon, mutta ihan tosisani, mua ahistaa jo talon asukkaitten puolesta jo pelekkä ajatus siitä, että jokanen ohikulkeva näkee mitä sielä keittiösä tapahtuu ja lukeeko se isäntä urheilu vai kulttuurisivua hesarista.


Tykkään tiirailla kamarin ikkunasta tiellä kulukevia lenkkeilijöitä, mutta en todellakaan tykkää siitä että se lenkkeilijä huomaa minut ikkunasa! Mutta, koska minusta tuntuu että enää tuo ei oo mahollista, nii mää tein ihtelleni seleväksi että jos Vimpa haukkuu, nii mää muuten tasan meen ikkunahan kahtoon kuka menee, mihin menee, ja millä menee, näki se ohikulukija mua tai ei. Sillä ei oo mitään merkitystä, mää saan kyllä kahtua omasta kojistani tielle ja möllätä ohikulukijoita, mutta tiellä kulukijat ei saa kahtua mun kamariin ja möllätä mitä mää teen :D kaks aivan eri asiaa, kai te ny ymmärrätte :D 


Mää oon aina vastustanu mehtän kaatamista. Juu, puita pitää kaataa nii että toimistoille saajaan paperia ja ihimisten koteihin vessapaperia, se on ihan ok, ja kyllä mää niitä puitaki säälin, pitäähän niitten kasvaan päästä, mutta miks aina pitää vetää kerralla kaikki? Miks ei voi harventaa sillälailla sopusuhtasesti, esimerkiksi nii että talon ja tien väliin jäis niitä puita nii mää voisin jatkaa ohikulukijoitten mölläämistä :D 
Sinänsä mulle on aivan lysti, täälä syriäsä ku asutaan, jos talon ympäriltä niitä puita kaajetaan, mutta miksi, tuohon tielle pitää raivata ohikulukijoille aitiopaikka ujella mitä tapahtuu?

Miettikää nyt. Jos on kamarisa valot, ulukona vähä hämärtää, kaikki ohikulukijat näkee mitä sielä sisällä tapahtuu! Eikö se teijän mielestä oo ahistavaa? Toki ainahan voi muurata tiilimuurin kamarin ikkunan eteen ja jättää pienen raon tiilien väliin mistä pääsee näkeen ihte tielle :D


Ja vielä mainitakseni tuosta ohikulukijoitten mölläämisestä. Se on pakkomielle. Jos asut syrjäsä, misä menee tyyliin kolme autua päiväsä talon ohi, ne on pakko kahtua, sää et voi seistä ikkunasa kastelemasa kukkaa, kuulemasa että auto menee ja et kahto kenen auto se on! Se ei vaan yksinkertasesti onnistu :D Ja jos oot just pihalla, kävelet justiin talon nurkan taka ku kuulet että jostaki tulee auto, se on pakko ottaa pari askelta pakkia ja kahtua kenen auto se on, sille vaan ku ei voi mitään.. mää oon monesti miettinykki että jos mun pitäs asua kehä kolomosen varresa, nii enhän mää ehtis mittään tehä päiväsä ku kokoajan pitäs seistä ikkunasa kahtomasa ketä menee :D okei, ehkä se sielä ois vähä eri asia...


Mutta ehkä tähänki tottuu. Viimestään kesällä luulen olevani kiitollinen tästäki operaatiosta, jos täälä ois sitte valoa, lämpöä ja aurinkoa

Mukavaa perjantain jatkoa ja hei, oikeen ihanaa ja mahtavaa uutta vuotta kaikille!

maanantai 29. joulukuuta 2014

Yksinäinen Ski Austria hullu

Mää tykkään penkkiurheilijana seurata mäkihyppyä. Tykkään aivan mielettömän palio! Ja vastoin kaikkia sääntöjä ja "lakeja" ja muita suuria pykäliä, mää en kannusta kotimaata. Siinä ensimmäinen asia miks oon yksinäinen hullu. Nykyään tuntuu että on joku suuren suuriki rikos jos ei kannata kotimaata josain urheilusa, juu, kyllä se munki mielestä vähintäänki linnatuomion ansaihtis.. on se vaa nii kamalaa :D


Mulla on myös hyvä selitys tälle. Suomalaiset mäkihyppääjät on niin perinteisiä suomalaisia ku vaan voi olla! Haastatteluisa katotaan johonki ihan muuhalle ku kameraan, vastaus on aina joo tai ei, ilme ei voi olla enää yhtään negatiivisempi, jos epäonnistuu, mökötetään seuraava viikko eikä tasan anneta haastatteluja tai mitään. Tylsää! Ihan kamalan tylsää!

Ja siis kyllä määki sen tiiän, että joskus viime vuosituhannella, Nykäsen ja Ahosen aikaan suomalaiset on oikiasti pärjänny mäkihypysä, ne on ollu lajisa hyviä. Mutta -viime vuosituhannella! Nyt on nyt.

Enkä mää ymmärrä mikä nykymaailman penkkiurheilukansalla on mäkihyppyä vastaan? Kukaan ei seuraa mäkihyppyä. Miks? Siinä on kysymys, mitä oon muutaman viimevuojen aikana yrittäny saaja selevyyteen, tuloksetta. Kaikki aina vaan puhuu Nykäsestä, ja Ahosesta ja Hautamäestä, kukaan ei enään tiiä nykypäivän hyppääjistä ketään, kukaan ei tiiä minkälaista mäkihyppy nykypäivänä on, kukaan ei seuraa sitä, ketään ei kiinnosta.

Yksinäinen lammas täälä hei, mua kiinnostaa! Mua kiinnostaa ihan oikiasti. Mäkihyppy on parasta urheilua mitä penkkiurheilijalle on tariolla. Mäkihyppy on vaan se juttu.
Ja monesti oon miettiny, että ois ihan tosi mukava tietää onko maailmasa joku yhtä mäkihyppyhullu ku minä? Ja jos löytyy joku joka seuraa mäkihyppyä, se ei ymmärrä mun näkökulmaa asiaan että aina ei oo pakko kannustaa kotimaata. Ei sitä oo misään laisa sääjöstetty. Jokanen saa kannustaa just sitä mitä ikinä ihte haluaa, mää haluan kannustaa Itävaltaa, koska se on lajin hallitsija.


Suomalaisten mielestä Itävalta on joku paha susi joka voittaa aina, eikä se koskaan pelaa reilua peliä ja mitä vielä? Suomalaiset ei vaan voi myöntää omaa epäonnistumistaan ja toisen onnistumista, siinä on fakta. Aina pitää voittaa eikä koskaan voi hyväksyä sitä että joku muu on parempi.


Mutta se on vain asia sillä lailla että itävaltalainen on voittanu viimeset kuus mäkiviikkoa ja se on lajin tämän hetkinen hallitsija! Vaikka, tämä kausi on alkanu aika nihkiästi itävaltalaisten osalta, uus päävalmentaja, Morgin lopettaminen, mutta oottakaapas kuule, kyllä sitä virtaa vielä jostaki löytyy, eikä sillä, kolomas maailmancupin kokonaistilanteesa on itävaltalainen!


Mukavaa maanantain jatkua ;)

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Joulufiilistelyä

Joulu tuli, oli ja pikkuhiljaa voi sanua että myöskin meni, mutta ei vielä. Vielä nautitaan joulusta, vaikka enään joulu ei tunnu samalta miltä joulu tuntuu ennen aattoa. Se on kummallista, miten se fiilis muuttuu ihan äkkiä, vaikka hyvää ruokaa on ratkiamiseen asti syöty, elohopia nousee sisämittarisa "järjettömille" luvuille, ulkona sää näyttää ihanan lumikerroksen ja sopivan pakkasen myötä ihanan jouluselta, mutta kuitenki se ylenpalttinen joulufiilis ja ootus on jo jääny johonki kauas, mihin lie, sitä en tiiä..


Jouluaattona mukava, liki kahenkymmenen pakkanen oli vieriny näille leveysasteille ja tunnelma oli erittäin perinteinen jouluaatto; luminen ja kylmä. Erityisesti jälkimmäistä, eikä joulukirkko tehny asiaan poikkeusta.


Jouluaamun kirkon jälkeen on meijäntalosa vain laiskoteltu, syöty, nautittu olosta, taas vähä syöty, nukuttu ja vielä vähä syöty ja syöty ja syöty...


Jos joulun voi viettää rennoisa tunnelmisa, nii sanoisinko että meijäntalosa se on tänävuonna toteutettu meleko hyvin. Isoveliki tuumas täsä yks ilta "tekis mieli ottaa käsistä ja jaloista kii, heivata niskan taka ja nakata tuonne lumihankeen", näin ystävällisesti isoveli minusta, pikkusiskostaan puhuu..... okei, ei se ehkä toivottavasti ainakaan tosisaan ollu :D


Ja täsä hyvät ihimiset; rento joulu SaVilan tapaan jatkuu;




Kissa! mitäpä tähän enään lisäähän....


Vimpulanpampulanpossupoika on ollu raukka ihan kylymisään, yleensä ku se vetää kaikki matot ja lämmikkeet kopista pois vaikka kuin ois palio pakkasta, nii kuka nyt ois osannu kuvitella että sillä tänätalavena ois jotenki erityisemmän kylymä? Nii säälittävän näkönenki ku koko naama ihan kuurasta valkosena, ja tuola ku se pihalla nukkuu nii pienellä kerällä ku ikinä vaan pääsee ihan kylymisään, ja voi mikä riemu koiralle repes ku vein sille maton minkä päällä nukkua! Sen silimät loisti, häntä heilu äärettömän onnellisesti ja kiitollisesti, se koira oli niin onnellinen ku se sai maton minkä päälle se oli menosa jo ennenko koko matto oli maahan asti saatu laitettua.
Toki sillä on häkisä mökki ja olkia mutta ne oliet se on hakenu mökistä pois ja nukkuu yöt siinä kylymällä mökin lattialla, mutta köyesä, misä se päivät suurimmaksi osaksi on, ei kukaan ollu älynny sinne viiä sille mitään lämmikettä. Mutta nyt on tyytyväinen koiruli maton päällä nukkumasa, eikä muuten ihan heti siitä nouse ylös


Arki alkaa monella huomena, mutta meillä on vielä yli viikko vapaata koulusta! Täsähän ehtii vielä vaikka ja mitä, mitä sitä keksiskään. Jos vihoin saisin valokuvat siirrettyä muistitikulle? Oisko pöllömpi idea? Saa nähä jääkö haaveiluasteelle vai yltääkö toteuttamiseen asti, ken tietää.

Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa kaikille! Jospa tuo mäkiviikon alotuskilpailuki saatas käyntiin ;) sitä on jo liki kahen tunnin ajan lykätty aina vähä myöhemmäksi, lumisateen ja puuskasen tuulen takia.. aiheesta lisää juttua oottaen, ihan teitä, urheilullista lukijajoukkoa aatellen ;D